EIJA LEPPÄVUORI

Olen FM, humanistisen taustakoulutuksen omaava kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti (Kela, Valvira), psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja. Tarjoan psykoterapiapalveluja nuorille ja aikuisille. Vastaanottoni sijaitsee Helsingissä Etu-Töölössä. 

Terapiatyöskentelyäni ohjaavat näyttöön perustuvat psykoterapiamenetelmät. Työskentelyni perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, jota täydennän funktionaalis-analyyttisen psykoterapian (FAP) sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT/ACT) näkökulmilla. Näitä yhdistää ajatus siitä, että kokemuksia ja käyttäytymistä voidaan ymmärtää vain osana niiden laajempaa kontekstia – suhteessa elämäntilanteeseen, ihmissuhteisiin sekä kehon ja hermoston toimintaan. Tämä viitekehys luo perustan ongelmien ymmärtämiselle, tavoitteiden asettamiselle ja terapiaprosessin yksilölliselle räätälöinnille.

Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa muutosta tarkastellaan psykologisen joustavuuden näkökulmasta. Psykologisella joustavuudella tarkoitetaan kykyä toimia omien arvojen mukaisesti myös silloin, kun ajatukset, tunteet tai elämäntilanne tekevät siitä vaikeaa. Tavoitteena ei ole hankalien kokemusten poistaminen, vaan joustavampi suhde niihin. Oman kokemuksen ja käyttäytymisen dynamiikan ymmärtäminen sekä elämän mahdollisuuksien selkiyttäminen auttavat näkemään terapialle asetetut tavoitteet haasteina, jotka motivoivat aitoutumaan myös haastavilta tuntuviin muutoksiin.

Olet ehkä huomannut toimivasi joissain tilanteissa ikään kuin automaattiohjauksella: tahtoisit jotain muuta, mutta piintyneet reaktiotavat ja tottumukset pitävät otteessaan.

Automaattisten toimintamallien tehtävänä on usein helpottaa epämiellyttävää oloa mahdollisimman nopeasti. Saatamme vältellä vaikeita tilanteita, yrittää hallita tai työntää syrjään vaikeita ajatuksia ja tunteita tai hakea välitöntä helpotusta tavoilla, jotka toimivat hetkellisesti mutta kaventavat vähitellen elämää. Juuri hetkellinen helpotus tekee näistä toimintamalleista sitkeitä. Niinpä lyhyellä aikavälillä strategia voi tuntua toimivalta, mutta pitkällä aikavälillä se alkaa usein ylläpitää juuri sitä ongelmaa, jota alun perin pyrittiin ratkaisemaan (ks. keskimmäinen kuva “kompassi”). 

Ymmärryksen lisääminen on tärkeä lähtökohta, mutta pelkkä oivallus ja ymmärrys johtavat harvoin pysyvään muutokseen. Siksi käyttäytymisterapiassa pyritään myös kokeilemaan uusia toimintatapoja käytännössä ja siirtämään opittua arkeen. Reflektoivien keskustelujen rinnalla terapiassa harjoitellaan uusia tapoja suhtautua omiin kokemuksiin sekä vaihtoehtoisia toimintamalleja tilanteissa, jotka ovat aiemmin johtaneet tuttuun umpikujaan. Muutos syntyy vähitellen toistuvien kokemusten myötä. Tämä edellyttää usein valmiutta kohdata epävarmuutta, harjoitella uusia toimintatapoja ja jatkaa työskentelyä myös vastaanottojen välillä.

Psykoterapia perustuu aina jonkinlaiseen käsitykseen ihmisestä, inhimillisen kokemuksen luonteesta ja muutoksesta. Oma työotteeni rakentuu näyttöön perustuvien käyttäytymisterapeuttisten menetelmien varaan, mutta sitä ohjaa myös kiinnostus kokemuksen laajempiin yhteyksiin: siihen, miten elämäntilanne, ihmissuhteet, kulttuuri sekä kehon ja hermoston toiminta muovaavat tapaamme olla maailmassa.

Oma tulokulmani psykoterapeuttiseen työhön on enemmän filosofisesti ja kontekstuaalisesti orientoitunut. Uskontotieteen, sosiologian ja filosofian opinnot psykiatrian alan ja psykoterapian ammatillisen koulutuksen taustalla ovat vaikuttaneet ratkaisevasti siihen, millaiseksi terapiatyöskentelyni on muotoutunut.

Psykoterapia on lähtökohtaisesti yksilöllisen kokemuksen tutkimista, mutta kokemus syntyy ja muotoutuu aina suhteessa ympäristöön. Reagoimme herkästi ympäristön vihjeisiin ja opimme muokkaamaan käyttäytymistämme niiden mukaan. Siksi on tärkeää hahmotella myös kokemuksen laajempia kehyksiä kuten sitä,

Siksi yksilöllisiä kokemuksia on usein hyödyllistä tarkastella myös suhteessa kulttuurin, yhteiskunnan, lähiyhteisöjen ja perheen vaikutukseen. Näissä kehyksissä rakentuvat odotukset, normit, arvot ja vuorovaikutuksen tavat, jotka vähitellen muovaavat käyttäytymistämme sekä tapaamme kokea ja tulkita maailmaa.

Toinen merkittävä kokemuksen konteksti on keho. Länsimaisessa ajattelussa mieli ja keho on pitkään nähty erillisinä, minkä vuoksi myös psykoterapia mielletään helposti ensisijaisesti mielen hoitamiseksi. Mieli ei kuitenkaan toimi kehosta irrallaan;  keho ja hermosto luovat perustan sille, miten maailma meille näyttäytyy ja miten siihen suuntaudumme. Tämä kaikki tapahtuu suurelta osin ilman tietoista ohjausta. Kehon ja hermoston merkitys korostuu erityisesti silloin, kun elämänhistoriassa on traumatisoivia kokemuksia.  

Pitkäkestoinen astangajoogaharjoitus sekä aihepiiristä aikoinaan tekemäni pro gradu -tutkielma ovat syventäneet ymmärrystäni kehon ja mielen – tai ehkä osuvammin kehomielen – yhteispelistä. Tietoisuustaitojen ytimessä on arkinen mutta vaativa taito olla läsnä tässä hetkessä: ankkuroida huomio yhä uudelleen keholliseen ja aistivälitteiseen kokemukseen. Tässä mielessä termi bodyfulness kuvaa harjoituksen luonnetta osuvammin kuin vakiintunut mindfulness: kyse ei ole pelkästään “mielen” harjoittamisesta vaan kehollisuuteen juurtuneesta kokemisen tavasta. Tätä näkökulmaa olen syventänyt myös Asahi-Health -ohjaajakoulutuksen myötä. Hypnoterapiakoulutus täydentää tätä kokemuksellista työskentelyä erityisesti silloin, kun pelkkä ymmärtäminen ei vielä riitä muuttamaan syvälle juurtuneita kokemisen ja reagoinnin tapoja. 

Tutustuthan kotisivuihin ennen yhteydenottoa. Näin voit muodostaa riittävän ennakkokäsityksen sopiakseksesi tapaamisen.  Koska sopivalta tuntuvan psykoterapeutin löytäminen edellyttää mahdollisesti useiden psykoterapeuttien tapaamista, tutustumiskäynnin veloitus on 50% psykoterapiakäynnin hinnasta.  Yhteydenotot ja tutustumiskäynnin varaukset vain sähköpostitse (puhelinaikoja ei tarjolla). 

Vapaita aikoja seuraavasti

Pitkäkestoinen terapia (Kela): vapautuvia aikoja syksyllä 2026