EIJA LEPPÄVUORI

Olen FM, humanistisen taustakoulutuksen omaava kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti (Kela, Valvira), psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja. Tarjoan psykoterapiapalveluja nuorille ja aikuisille. Vastaanottoni sijaitsee Helsingissä Etu-Töölössä. 

Terapiatyöskentelyäni ohjaavat näyttöön perustuvat psykoterapiamenetelmät. Integroin kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteisiin mm. funktionaalis-analyyttisen psykoterapian (FAP) sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT/ACT) lähestymistapoja. Tämä tausta luo toimivan alustan niin ongelmien analysoinnille, tavoitteiden asettelulle kuin terapiaprosessin yksilölliselle räätälöinnille. 

HOT-näkökulmasta katsoen psykoterapian yleisluonteisena tavoitteena on lisätä ns. psykologista joustavuutta: pyrkimyksenä ei ole päästä eroon hankalista kokemuksista, vaan harjaantua suhtautumaan niihin joustavammin. Oman kokemuksen ja käyttäytymisen dynamiikan ymmärtäminen sekä elämän mahdollisuuksien selkiyttäminen auttavat näkemään terapialle asetetut tavoitteet haasteina, jotka motivoivat sitoutumaan myös haastavilta tuntuviin muutoksiin.

Olet ehkä huomannut toimivasi joissain tilanteissa ikään kuin automaattiohjauksella: tahtoisit jotain muuta, mutta piintyneet reaktiotavat ja tottumukset pitävät otteessaan.

Tämä perusmalli toimii niin arkisissa kuin diagnosoiduissakin ongelmissa: koetat päästä eroon ikävistä ajatuksista, tunteista ja tilanteista tai hakeudut nopeasti sellaiseen toimintaan, joka helpottaa oloa.  Lyhyellä aikavälillä tämä strategia voi tuntua toimivalta, mutta pitkällä aikavälillä se alkaa ylläpitää juuri sitä ongelmaa, josta pyrit selviytymään.

(Avaa keskimmäinen kuva: “Kompassi”)

Koska pelkkä oivallus tai ymmärrys ei useimmiten johda kestäviin, myönteisiin muutoksiin, käyttäytymisterapiassa ei vain puhuta ongelmista: terapiassa tavoitellaan konkreettisia, elämisen laatua parantavia käyttäytymisen muutoksia.

Reflektoivien keskustelujen rinnalla on tärkeää harjoitella taitoja, joiden avulla ongelmalliset ajatus-, tunne- ja toimintamallit alkavat vähitellen menettää otettaan. Tämä edellyttää usein halukkuutta kohdata myös epämukavilta tuntuvia kokemuksia sekä sitoutumista uusien toimintatapojen harjoitteluun myös tapaamisten ulkopuolella.

Eri psykoterapiasuuntaukset perustuvat aina jonkinlaiseen käsitykseen ihmisestä, inhimillisen kokemuksen luonteesta ja muutoksen mahdollisuudesta. Ihmiskäsitys määrittää sen, miten terapeutti ymmärtää asiakkaan ongelmat ja miten niitä lähdetään työstämään. 

Oma työotteeni rakentuu näyttöön perustuvien käyttäytymisterapeuttisten menetelmien varaan, mutta sitä ohjaa myös kiinnostus inhimillisen kokemuksen taustalla oleviin laajempiin konteksteihin.

Humanistinen taustakoulutukseni (uskontotieteen, sosiologian ja filosofian opinnot) psykiatrian ja psykoterapian ammatillisen koulutuksen taustalla ovat vaikuttaneet ratkaisevasti siihen, että tulokulmani psykoterapeuttiseen työhön on enemmän filosofisesti ja kontekstuaalisesti orientoitunut.

Psykoterapia on lähtökohtaisesti yksilöllisen kokemuksen tutkimista, mutta kokemus syntyy ja muotoutuu aina suhteessa ympäristöön. Reagoimme herkästi ympäristön vihjeisiin ja opimme muokkaamaan käyttäytymistämme niiden mukaan. Siksi on tärkeää hahmotella myös kokemuksen laajempia kehyksiä kuten sitä, miten kulttuurissa, yhteiskunnassa, lähiyhteisöissä ja perheessä vallitsevat odotukset, käytännöt, normit, arvot ja valtasuhteet ovat muovanneet käyttäytymismallejamme sekä tapaamme kokea ja merkityksellistää asioita.

Toinen merkittävä kokemuksen konteksti on keho. Länsimaisessa ajattelussa mieli ja keho on pitkään nähty erillisinä. Tämän  vuoksi myös psykoterapia mielletään helposti ensisijaisesti mielen hoitamisena. Kokemus ei kuitenkaan synny kehosta irrallaan. Se, miten maailma meille näyttäytyy ja miten olemme siihen suhteessa, rakentuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa kehon ja ympäristön välillä. Valtaosa tästä tapahtuu ilman tietoista ohjausta. Kehollisen työskentelyn merkitys korostuu erityisesti silloin, kun traumatisoivat kokemukset ovat vaikuttaneet hermoston tapaan säädellä turvallisuuden, uhan ja kuormituksen kokemuksia.

Pitkäkestoinen astangajoogaharjoitus sekä aihepiiristä aikoinaan tekemäni pro gradu -tutkielma ovat syventäneet ymmärrystäni kehon ja mielen – tai ehkä osuvammin kehomielen – yhteispelistä. Tietoisuustaitojen ytimessä on arkinen mutta vaativa taito ankkuroida huomio yhä uudelleen aistivälitteiseen kokemukseen. Tässä mielessä termi bodyfulness kuvaa tietoisuuden harjoittamisen luonnetta osuvammin kuin mindfulness. Kyse ei ole pelkästään “mielen” harjoittamisesta, vaan kehollisuuteen juurtuneesta kokemisen tavasta. Tätä näkökulmaa olen syventänyt myös Asahi Health -ohjaajakoulutuksen myötä. Kliininen hypnoterapiakoulutus puolestaan on tuonut menetelmiä lähestyä sellaisia kokemisen ja reagoinnin tapoja, jotka eivät antaudu helposti tietoisen tarkastelun ulottuville.

Tutustuthan kotisivuihin ennen yhteydenottoa. Näin voit muodostaa riittävän ennakkokäsityksen sopiakseksesi tapaamisen.  Koska sopivalta tuntuvan psykoterapeutin löytäminen edellyttää mahdollisesti useiden psykoterapeuttien tapaamista, tutustumiskäynnin veloitus on 50% psykoterapiakäynnin hinnasta.  Yhteydenotot ja tutustumiskäynnin varaukset vain sähköpostitse (puhelinaikoja ei tarjolla). 

Vapaita aikoja seuraavasti

Pitkäkestoinen terapia (Kela): vapautuvia aikoja syksyllä 2026