EIJA LEPPÄVUORI

Olen FM, humanistisen taustakoulutuksen omaava kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti (Kela, Valvira), psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja. Tarjoan psykoterapiapalveluja nuorille ja aikuisille. Vastaanottoni sijaitsee Helsingissä Etu-Töölössä. 

Terapiatyöskentelyäni ohjaavat näyttöön perustuvat psykoterapiamuodot. Integroin kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteisiin funktionaalis-analyyttisen psykoterapian (FAP) sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT/ACT) lähestymistapoja. Tämä tausta luo toimivan alustan niin ongelmien analysoinnille, tavoitteiden asettelulle kuin terapiaprosessin yksilölliselle räätälöinnille.

HOT-näkökulmasta katsoen psykoterapian yleisluonteisena tavoitteena on lisätä elämän mielekkyyden kokemusta. Oman kokemuksen ja käyttäytymisen dynamiikan ymmärtäminen sekä elämän mahdollisuuksien selkiyttäminen auttaa näkemään terapialle asetetut tavoitteet haasteina, jotka motivoivat sitoutumaan haastavaltakin tuntuvien muutosten aktivoimiseksi.

Olet ehkä huomannut toimivasi joissain tilanteissa ikään kuin automaattiohjauksella: tahtoisit jotain muuta, mutta piintyneet reaktiotavat ja tottumukset pitävät otteessaan.

Ongelmallisella autopilotilla toimiessasi koetat päästä nopeasti ikävistä asioista ja tunteista eroon tai etsit pikaista mielihyvää, jotta olosi helpottuisi. Lyhyellä aikavälillä tämä strategia voi tuntua toimivalta, mutta pitkällä aikavälillä toimintamalli voi sinänsä aiheuttaa haitallista, itseään ruokkivaa jumittumista (ks. keskimmäinen kuva “kompassi”). 

Koska pelkkä oivallus tai ymmärrys ei useimmiten johda kestäviin, myönteisiin muutoksiin, käyttäytymisterapiassa ei vain puhuta ongelmista: terapiassa tavoitellaan konkreettisia, elämänlaatua parantavia käyttäytymisen muutoksia. 

Reflektoivien, itseymmärrystä lisäävien keskustelujen ohella on tärkeää omaksua taitoja, joiden myötä harjaannut ottamaan perspektiiviä ongelmallisiin jumeihin sekä surffaamaan hankalimpien tunneaaltojen yllä. Ongelmien laadusta riippumatta tällainen prosessi edellyttää sinulta tahtoa astua ulos mukavuusalueelta sekä halukkuutta sitoutua haasteiden työstämiseen – myös tapaamisten ulkopuolella. 

Kognitiivisesti painottuneita psykoterapioita ohjaavat paljolti biologisesta psykiatriasta ja valtavirran psykologiasta peräisin olevat sanastot ja selitysmallit. Niiden taustalla häämöttää luonnontieteelliselle tiedonihanteelle ominainen, humanististen tieteiden perspektiivistä katsoen melko mekanistinen, reduktionistinen ihmiskäsitys.

Oma tulokulmani psykoterapeuttiseen työhön on enemmän filosofisesti ja kontekstuaalisesti orientoitunut. Uskontotieteen, sosiologian ja filosofian opinnot psykiatrian alan ja psykoterapian ammatillisen koulutuksen taustalla muovaavat oleellisella tavalla terapiatyyliäni.

Psykoterapia on lähtökohtaisesti yksilöllisen kokemuksen tutkimista, mutta kokemus syntyy ja muotoutuu aina suhteessa ympäristöön. Reagoimme herkästi ympäristön vihjeisiin ja opimme – usein huomaamatta – muokkaamaan käyttäytymistämme niiden mukaan. Siksi on tärkeää hahmotella myös kokemuksen laajempia kehyksiä kuten sitä, miten kulttuurissa, yhteiskunnassa, lähiyhteisössä ja perheessä vallitsevat käytännöt, arvot, normit, valtasuhteet ja odotukset ovat muovanneet käyttäytymismallejamme sekä tapaamme kokea ja merkityksellistää asioita.

Toinen merkittävä, terapiatyöskentelyssä painottuva, mutta helposti sivuutetuksi jäävä kokemuksen konteksti on keho. Keho on kokemusten – ja tunteiden – tyyssija. Kokemamme asiat jättävät meihin jälkiä, joista emme aina ole tietoisia. Kehollisuuden huomiointi korostuu etenkin silloin, kun työskennellään traumaperäisten kokemusten parissa.

Pitkäkestoinen astangajoogaharjoitus sekä aihepiiristä taannoin tekemäni pro gradu on syventänyt omaa kokemustani ja näkemystäni kehon ja mielen – vai pitäisikö sanoa mieluummin kehomielen – yhteispelistä. Ajattelen, että tetoisuustaitoja (mindfulness) voisi kuvata kohdallisemmin  kehotietoisuutena (bodyfulness).  Tieteellisen hypnoosin koulutus tuo  “työkalupakkiin” varsin relevantteja menetelmiä silloin, kun halutaan työstää tietoisen mielen muurin taakse kätkeytyneitä kokemuksellisia sisältöjä.

Tutustuthan kotisivuihin ennen yhteydenottoa. Näin voit muodostaa riittävän ennakkokäsityksen sopiakseksesi tapaamisen.  Koska sopivalta tuntuvan psykoterapeutin löytäminen edellyttää mahdollisesti useiden psykoterapeuttien tapaamista, tutustumiskäynnin veloitus on 50% psykoterapiakäynnin hinnasta.  Yhteydenotot ja tutustumiskäynnin varaukset vain sähköpostitse (puhelinaikoja ei tarjolla). 

Vapaita aikoja seuraavasti

Yksittäiset ja muutaman kerran konsultaatiokäynnit: Kyllä
Pitkäkestoinen terapia (Kela): Vapautuvia paikkoja alkaen elokuu 2025