Tutustumiskäynti 95 €/50-75 min
Yksilöpsykoterapiakäynti ja vanhempien tapaaminen 95 €/50 min. (sis. alv)
Työnohjaus 95 €/50 min. (sis. alv)
Hinnat ovat voimassa toistaiseksi. Hinnat tarkistetaan vuosittain. Tästä sovitaan erikseen terapiahoitosopimuksessa.

Psykoterapiaa voi antaa henkilö, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt ja jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Kela myös edellyttää, että psykoterapeutilla on koulutus siihen psykoterapiasuuntaukseen, jonka menetelmiä hän soveltaa terapiatyöskentelyssään.

Asiakkaanani sinulla on mahdollisuus saada terapiaasi Kela-korvausta. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16-67 -vuotiaille. Alle 16-vuotias voi saada korvauksen hakeutumalla lähetteellä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sieltä käsin kustannuksiin voidaan anoa tukea ns. ostopalveluterapiana.

Kelan korvaus edellyttää psykiatrin B-lausuntoa. Lisätietoa kuntotuspsykoterapian hakemiseen liittyvistä yksityiskohdista löydät täältä.

Kelan korvaukset 1.1.2016 alkaen:
Yksilöterapia (nuoret ja aikuiset) 57,60
Vanhempien ohjaus 57,60

Voit hakea Kela-korvausta, kun a) olet tavannut psykiatrin vähintään kaksi kertaa ja sinulla on psykiatrin asettama diagnoosi b) olet ollut tämän jälkeen asianmukaisessa hoitosuhteessa vähintään 3 kk c) sinulla on psykiatrin kirjoittama B-lausunto kuntoutuksen tarpeesta, joka on annettu aikaisintaan 3 kk diagnoosin jälkeen. Tässä havainnollistettu esimerkki kuntotuspsykoterapiaan hakeutumisen prosessista. Tästä näet hakuprosessin yksityiskohtaisesti.

Terapian kesto arvioidaan yksilöllisesti oireiden/ongelmien määrän ja vaikeusasteen mukaan. Terapialle asetetaan aina konkreettiset tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioidaan terapian kuluessa. Terapia voidaan lopettaa siinä vaiheessa kun tavoitteet on saavutettu. Oma motivaatio ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää toivottujen tulosten saavuttamiseksi.

Vuorovaikutuksen toimivuus asiakkaan ja terapeutin välillä on tärkeä terapian tuloksellisuuteen vaikuttava osatekijä sen ohella, että terapiassa sovelletut menetelmät soveltuvat asiakkaan ongelmiin. Jo alkuhaastattelun kuluessa on mahdollista päätellä, miten yhteistyö sujuu ja onko työskentelytapani sellainen, johon haluat sitoutua. Mikäli lähestymistapa ei tunnu sinulle sopivalta tai jos et ole edistymiseesi tyytyväinen, voimme miettiä yhdessä muita mahdollisia lähestymistapoja sekä niiden puitteissa toimivia terapeutteja.

Jos menet psykiatrin vastaanotolle, voit saada oireidesi perusteella diagnoosin. Oireita kuvailevan diagnoosin pohjalta ei voida kuitenkaan määritellä sitä, miten ongelmia tulisi hoitaa, koska oireiden taustatekijät ovat eri ihmisillä kovin erilaisia. Psykiatrinen diagnoosi on siis otsake ongelmille, joiden takana on aina yksilöllinen kokemushistoria. Ongelmalliset kokemukset (tavat ajatella, tuntea, toimia, aistia) liittyvät toisiinsa joskus mutkikkaallakin tavalla. Käyttäytymisanalyysi on kartta ongelmallisten kokemustesi maastosta. Sen avulla on mahdollista ymmärtää paremmin kokemuksesi ja käyttäytymisesi dynamiikkaa. Käyttäytymisanalyysin avulla voimme myös määritellä hoidon tavoitteet sekä suunnitella tarvittavat menetelmät asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tässä pari esimerkkiä käyttäytymisanalyysista.

Tietoisuustaidoilla ei ole mitään tekemistä mystiikan – eikä uskonnon – kanssa. ‘Tietoisuustaidot’ on suomenkielinen vastine mindfulness-käsitteelle, jolla ei ole yhtä täsmällistä merkitystä tai määritelmää myöskään buddhalaisten traditioiden sisällä. Psykoterapioissa sovelletut tietoisuustaitomenetelmät on omaksuttu modernin buddhalaisuuden läntisistä traditioista. John Kabat-Zinn oli ensimmäinen, joka sovelsi tietoisuustaitoja lääketieteelliseen kontekstiin sopiviksi harjoitteiksi (“Mindfulness is paying attention, in a particular way, on purpose, in the present moment, and nonjudgementally”) oman meditointikokemuksensa pohjalta. HOT:n puitteissa tietoisuustaidot ovat yhteydessä psykologisen joustavuuden kuuteen elementtiin eli siihen, miten hyvin kykenemme reagoimaan hetkestä hetkeen (erityisesti haastavissa tilanteissa) tavalla, joka linjassa sen kanssa, miten haluamme elää. Tietoisen läsnäolon taidossa tapahtuineita muutoksia voidaan myös arvioida terapiaprosessin kuluessa (esim. FFMQ).

Kotitehtävät ovat tärkeä osa terapiaprosessia: harjoittelet niiden avulla tapaamisten välillä asioita, joita olemme käsitelleet terapian aikana. Tai päinvastoin: niiden avulla tapaamisten välillä syntyneet ongelmalliset kokemuksesi voidaan siirtää tuoreeltaan terapiaistuntoon käsiteltäväksi. Niiden ansioista terapiatyöskentely tehostuu. Ehkä olisi hyödyllisempää luonnehtia kotitehtäviä vaikkapa tapaamisten välisiksi harjoituksiksi, koska ‘kotitehtävä’ saattaa synnyttää harhaanjohtavia mielikuvia koulumaisuudesta. Harjoitukset ovat yksilöllisesti räätälöityjä ja vaihtelevat sen mukaan, mitkä asiat ovat ongelmallisia ja mitä olet motivoitunut/kykenevä tekemään. Tyypillisiä harjoituksia ovat esimerkiksi erilaiset itsehavainnointitehtävät. Ne auttavat huomaamaan ongelmallisiin kokemuksiin liittyviä tilannetekijöitä, ajatuksia, tunnereaktioita, tapaasi säädellä tunteita, vuorovaikutustapoja, oman käyttäytymisen seurauksia.

Useat muut psykoterapiamuodot ovat ei-strukturoituja, jolloin tapaamisissa ei ole ennalta sovittua sisältöä. KKT on tasavertaiseen yhteistyösuhteeseen perustuvaa tavoitteellista ja strukturoitua terapiaa. Terapiasuunnitelma rakennetaan yksilöllisen käyttäytymisanalyysin pohjalta. Jokainen tapaaminen palvelee yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Terapian kuluessa sovelletaan aktiivisesti erilaisia kognitiivisia ja käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä: altistusmenetelmät, itsehavainnointi ja taitojen harjoittelu (mm. tunteiden säätely, ahdistuksensieto, tietoisuustaidot, sosiaaliset taidot) ovat keskeisiä KKT:n menetelmiä. Muita menetelmiä ovat esimerkiksi rentoutumisharjoitukset, käyttäytymisen aktivointi, mallintaminen, rooliharjoitukset, ajankäyttösuunnitelmat, ketjuanalyysit, erilaiset kognitiiviset menetelmät, herkistysharjoitukset. Terapian tuloksellisuutta arvioidaan terapian kuluessa.

Psykoterapian vaikuttavuus on vaikeasti tutkittava monen muuttujan summa, ja aiheesta on toistaiseksi saatavilla niukasti suomenkielistä tutkimustietoa. Kaikista suuntauksista ei myöskään löydy yhtä paljon tieteellisesti tutkittua näyttöä. Eri suuntauksien väliset erot palautuvat periaatteessa siihen, miten psykologisen kärsimyksen ajatellaan syntyvän ja millaisten psykoterapeuttisten menetelmien uskotaan aiheuttavan suotuisia muutoksia. Kaikkia terapiasuuntauksia yhdistää kuitenkin näkemys asiakkaan ja terapeutin vuorovaikutussuhteen merkityksestä, jolloin puhutaan yleensä “kemioista” eli asiakkaan ja terapeutin persoonallisuuksien yhteensopivuudesta. Tärkeää on myös se, että asiakkaalla ja terapeutilla on yhdessä jaettu käsitys siitä, miten muutos on mahdollinen – sekä teoriassa että käytännön menetelmien tasolla. Tässä mielessä ei ole asiakkaan kannalta yhdentekevää, minkä terapiasuuntauksen perusoletuksiin terapeutti on sitoutunut.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on yksi eniten tutkituista, tieteelliseen näyttöön perustuvista terapiasuuntauksista. Toistaiseksi melko suppeissa psykiatrian alan Käypä hoito -suosituksissa se on usein ensisijaisena suositeltu psykoterapiamuoto.