Usein kysytyt kysymykset

Paljonko terapia maksaa?

Tutustumiskäynti 103€/50-75 min
Yksilöpsykoterapiakäynti ja vanhempien tapaaminen 103€/50 min. (sis. alv)
Pidennetty käynti (tyypillisesti altistus tai perhe-/paritapaaminen) 180€/90 min.(sis. alv)
Kotikäynti Normaali käyntihinta + 50%
Lausunnot muille viranomaistahoille kuin Kelalle (terapialausunnot) toimitettavat lausunnot: 60 € (sis. alv)

Hinnat ovat voimassa toistaiseksi. Hinnat tarkistetaan vuosittain. Tästä sovitaan erikseen terapiahoitosopimuksessa.

Mikä on terapeutin ja psykoterapeutin ero?

Psykoterapiaa voi antaa henkilö, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt ja jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Kela myös edellyttää, että psykoterapeutilla on koulutus siihen psykoterapiasuuntaukseen, jonka menetelmiä hän soveltaa terapiatyöskentelyssään.

Voinko saada Kela-korvausta?

Asiakkaanani sinulla on mahdollisuus saada terapiaasi Kela-korvausta. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16-67-vuotiaille. Alle 16-vuotias voi saada korvauksen hakeutumalla lähetteellä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sieltä käsin kustannuksiin voidaan anoa tukea ns. ostopalveluterapiana.

Kelan korvaus edellyttää psykiatrin B-lausuntoa. Lisätietoa kuntotuspsykoterapian hakemiseen liittyvistä yksityiskohdista löydät täältä.

Kelan korvaukset 1.1.2016 alkaen:
Yksilöterapia (nuoret ja aikuiset) 57,60
Vanhempien ohjaus 57,60

Kuinka Kela-korvausta haetaan?

Voit hakea Kela-korvausta, kun a) olet tavannut psykiatrin vähintään kaksi kertaa ja sinulla on psykiatrin asettama diagnoosi b) olet ollut tämän jälkeen asianmukaisessa hoitosuhteessa vähintään 3 kk c) sinulla on psykiatrin kirjoittama B-lausunto kuntoutuksen tarpeesta, joka on annettu aikaisintaan 3 kk diagnoosin jälkeen. Tässä havainnollistettu esimerkki kuntotuspsykoterapiaan hakeutumisen prosessista. Tästä näet hakuprosessin yksityiskohtaisesti.

Kuinka pitkäksi aikaa minun pitää sitoutua terapiaan?

Terapian kesto arvioidaan yksilöllisesti ongelmien laadun mukaan. Terapialle asetetaan aina selkeät tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan terapian kuluessa. Terapia voidaan lopettaa siinä vaiheessa kun tavoitteet on saavutettu. Oma motivaatio ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää toivottujen tulosten saavuttamiseksi.

Mitä jos meillä ei synkkaakaan?

Vuorovaikutuksen laatu asiakkaan ja terapeutin välillä on tärkeä terapian tuloksellisuuteen vaikuttava osatekijä sen ohella, että terapiassa sovelletut näkökulmat ja menetelmät soveltuvat asiakkaan ongelmiin. Jo alkuhaastattelun kuluessa on mahdollista päätellä, miten yhteistyö sujuu ja onko työskentelytapani sellainen, johon haluat sitoutua. Mikäli lähestymistapa ei tunnu sinulle sopivalta tai jos et ole edistymiseesi tyytyväinen, voimme miettiä yhdessä muita mahdollisia lähestymistapoja sekä niiden puitteissa toimivia terapeutteja.

Mikä on käyttäytymisanalyysi?

Jos menet psykiatrin vastaanotolle, voit saada oireidesi perusteella diagnoosin. Oireita luokittelevan diagnoosin pohjalta ei voida kuitenkaan määritellä sitä, miten ongelmia tulisi hoitaa, koska ongelmien taustatekijät ovat ihmisillä kovin erilaisia. Psykiatrinen diagnoosi on siis pelkästään eräänlainen nimilappu ongelmille, joiden taakse kätkeytyy aina yksilöllinen, monimuotoinen kokemushistoria. Ongelmalliset kokemukset (taipumukset ajatella, tuntea, toimia, aistia) liittyvät toisiinsa mutkikkailla tavoilla. Käyttäytymisanalyysi on eräänlainen kartta kokemustesi maastosta – siitä, mitä on diagnoosin takana. Sen avulla on mahdollista ymmärtää paremmin kokemuksesi ja käyttäytymisesi syitä ja dynamiikkaa. Käyttäytymisanalyysin avulla voimme myös hahmottaa hoidon tavoitteet sekä suunnitella tarvittavia menetelmät asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tässä pari esimerkkiä käyttäytymisanalyysista.

Mitä tietoisuustaidot ovat? Idästä peräisin olevaa mystiikkaa?

Tietoisuustaidoilla ei ole mitään tekemistä mystiikan – eikä uskonnon – kanssa. ’Tietoisuustaidot’ on suomenkielinen vastine mindfulness-käsitteelle, jolla ei ole yhtä täsmällistä merkitystä tai määritelmää myöskään buddhalaisten traditioiden sisällä. Psykoterapioissa sovelletut tietoisuustaitomenetelmät on omaksuttu modernin buddhalaisuuden läntisistä traditioista. John Kabat-Zinn oli ensimmäinen, joka sovelsi tietoisuustaitoja lääketieteelliseen kontekstiin sopiviksi harjoitteiksi (”Mindfulness is paying attention, in a particular way, on purpose, in the present moment, and nonjudgementally”) oman meditointikokemuksensa pohjalta. HOT:n puitteissa tietoisuustaidot ovat yhteydessä psykologisen joustavuuden kuuteen elementtiin eli siihen, miten hyvin kykenemme reagoimaan hetkestä hetkeen (erityisesti haastavissa tilanteissa) tavalla, joka on mahdollisimman hyvin linjassa sen kanssa, miten haluamme elää. Itse käyttäisin mindfulness-käsitteen sijaan mieluummin käsitettä ’bodyfulness’, koska se kuvaa paremmin tietoisuustaitojen harjoittamisen ydintä eli keho-mieli-yhteyden harjaannuttamista – olemmehan arjessa muutenkin enimmäkseen uppotutuneina mielen tuottamiin sisältöihin.

Millaisia kotitehtävät oikein ovat?

Käyttäytymisterapiassa ’kotitehtävät’ ovat tärkeä osa terapiaprosessia: harjoittelet niiden avulla tapaamisten välillä asioita, joita olemme käsitelleet terapian aikana. Tai päinvastoin: niiden avulla tapaamisten välillä syntyneet ongelmalliset kokemuksesi voidaan siirtää tuoreeltaan terapiaistuntoon käsiteltäväksi. Sanan negatiivisen kaiun vuoksi olisi ehkä parempi kutsua kotitehtäviä vaikkapa tapaamisten välisiksi harjoituksiksi. Harjoitukset ovat yksilöllisesti räätälöityjä ja vaihtelevat sen mukaan, mitkä asiat ovat ongelmallisia ja mitä olet motivoitunut/kykenevä tekemään. Tyypillisiä harjoituksia ovat esimerkiksi erilaiset itsehavainnointitehtävät. Ne auttavat tulemaan tietoiseksi esim. ongelmallisiin kokemuksiin liittyvistä tilannetekijöistä, ajatuksista, tunnereaktioista, tavastasi säädellä tunteita, vuorovaikutustavoistasi ja tunnistamaan käyttäytymismalliesi seurauksia.

Miten kognitiivinen käyttäytymisterapia eroaa muista psykoterapiasuuntauksista?

Useat muut psykoterapiamuodot ovat sillä tavoin ei-strukturoituja, että tapaamisissa ei ole ennalta sovittua sisältöä. Käyttäytymisterapia on tasaveroiseen yhteistyösuhteeseen perustuvaa tavoitteellista työskentelyä. Terapiasuunnitelma rakennetaan yksilöllisen käyttäytymisanalyysin pohjalta, jossa elämänhistorian kartoitus on tärkeällä sijalla. Terapian kulkua ohjaavat käyttäytymisterapian teoreettiset ja empiiriset periaatteet, joita sovellan yksilöllisesti hyödyntäen myös muiden tiedonalojen tietoa ja terapiasuuntausten näkemyksiä. Terapia on kuitenkin aina tutkimusretki ja prosessi, jonka täsmällistä kulkua ei voi tietää etukäteen.

Psykoterapian vaikuttavuus on vaikeasti tutkittava monen muuttujan summa, ja aiheesta on toistaiseksi saatavilla niukasti suomenkielistä tutkimustietoa. Kaikista suuntauksista ei myöskään löydy yhtä paljon tieteellisesti tutkittua näyttöä. Eri suuntauksien väliset erot palautuvat periaatteessa ihmiskäsitykseen ja siihen, miten inhimillisten ongelmien ajatellaan syntyvän ja millaisten psykoterapeuttisten menetelmien uskotaan aiheuttavan suotuisia muutoksia. Kaikkia terapiasuuntauksia yhdistää kuitenkin näkemys asiakkaan ja terapeutin vuorovaikutussuhteen merkityksestä, jolloin puhutaan yleensä ”kemioista” eli asiakkaan ja terapeutin persoonallisuuksien yhteensopivuudesta. Tärkeää on myös se, että asiakkaalla ja terapeutilla on yhdessä jaettu käsitys siitä, miten muutos on mahdollinen – sekä teoriassa että käytännön menetelmien tasolla. Tässä mielessä ei ole asiakkaan kannalta yhdentekevää, minkä terapiasuuntauksen perusoletuksiin ja periaatteisiin terapeutti on sitoutunut.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on yksi eniten tutkituista, tieteelliseen näyttöön perustuvista terapiasuuntauksista. Toistaiseksi melko suppeissa psykiatrian alan Käypä hoito -suosituksissa se on usein ensisijaisena suositeltu psykoterapiamuoto.

 

Copyright © 2022 Konteksti.net. Kaikki oikeudet pidätetään. Sivuston sisällön kopiointi tai lainaaminen ilman lupaa kielletty.

Jaa:
Share