Kognitiivinen käyttäytymisterapia pähkinänkuoressa

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT, engl. CBT) on yksi eniten tutkituista tieteelliseen näyttöön perustuvista psykoterapiasuuntauksista. KKT on kehittynyt kognitiivisen psykologian sekä oppimis- ja sosiaalipsykologian teorioiden ja tutkimusten pohjalta. Se soveltuu useimpiin psykologisiin ongelmiin sekä monimutkaisempiin psykiatrin diagnosoimiin ongelmiin. KKT:lla on saatu hyviä tuloksia lyhyidenkin hoitojaksojen pohjalta.

KKT:ssa sovelletaan sekä kognitiivisia että käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä. Kognitiivinen liittyy ajatusprosesseihin ja tiedonkäsittelyyn: meillä saattaa olla esimerkiksi vääristyneitä uskomuksia tai puutteita ongelmanratkaisutaidoissa. Käyttäytymisterapia puolestaan viittaa siihen, että ongelmallista käyttäytymistä ei voi aina kontrolloida rationaalisesti. Käyttäytymistämme ohjaa tietoisen ajattelun lisäksi myös tietoisuuden ulkopuolelle jäävä kokemushistoriamme. Kokemamme asiat jättävät meihin jälkiä, joista emme aina ole tietoisia. Siksi toimivin tapa vähentää kärsimystä ei ole kokemuksen sisältöjen (”sisäinen” kokemus) muuttaminen, vaan uudenlaisen suhtautumistavan oppiminen omiin kokemuksiin. Siksi KKT:ssa tutkitaan tarkkaan sitä, miten ajattelet, tunnet ja toimit erilaisissa tilanteissa. Elämänhistoriasi vaikutus nykyongelmiin otetaan huomioon, mutta terapian lähtökohtana ovat kuitenkin ajankohtaiset ongelmat. Käyttäytymisterapian näkökulmasta psykologisen kärsimyksen lähteenä on usein pyrkimys hallita ongelmallisia kokemuksia keinoilla, jotka ovat ristiriidassa omien arvojen ja tavoitteiden kanssa. Siksi on tärkeää opetella selkiyttämään itselle merkityksellisiä asioita sekä tunnistamaan ympäristötekijöiden ja huonosti toimivien selviytymiskeinojen vaikutus omaan käyttäytymiseen.

Terapian aloittaaksesi sinulla ei tarvitse olla psykiatrin antamaa diagnoosia. Terapiaan hakeutuminen ei myöskään ole merkki siitä, että sinulla olisi mielenterveysongelmia tai että olisit psykologisesti heikko. Työ, perhetilanne, yleinen terveydentila tai ihmissuhteet voivat ajoittain aiheuttaa sellaista kuormitusta, joka pitkään jatkuessaan voi johtaa vaikeampiin ongelmiin. Siksi ongelmia on viisasta purkaa ajoissa asiantuntijan kanssa.

Arviointivaihe

KKT:n alkuvaiheessa hahmotamme ongelmiesi laatua (esim. masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, vihaisuutta, pelkoja, fyysisiä vaivoja, persoonallisuutta, ihmissuhteita) käyttäen apuna myös erilaisia itsearviointilomakkeita. Alkuvaiheen arvioinnin jälkeen (muutama käyntikerta) on mahdollista luoda jaettu käsitys siitä, millaisia ongelmia lähdemme hoitamaan ja millä tavoin.

Jos olet käynyt psykiatrin vastaanotolla, olet ehkä saanut diagnoosin ongelmiisi liittyen. KKT:n arviointivaiheessa tehdään toisenlainen diagnoosi – käyttäytymisanalyysi. Se on visuaalinen kartta ongelmallisten kokemustesi maastosta. Käyttäytymisanalyysi on menetelmä, jonka avulla voimme käsitteellistää ja ymmärtää paremmin, miksi sinulla on tietynlaisia ongelmia tai oireita ja miten nämä ongelmat ovat yhteydessä keskenään.

Terapiasuunnitelma ja terapian eteneminen

Arviointivaiheen jälkeen laadimme yhteistyössä terapiasuunnitelman. Käyttäytymisanalyysi helpottaa terapialle asetettavien tavoitteiden ja mahdollisten taitopuutosten (esim. sosiaaliset taidot, tunteensäätelytaidot, tietoisuustaidot, ongelmanratkaisutaidot) määrittelyssä sekä terapiassa käytettävien menetelmien hahmotuksessa. On vaikeaa arvioida täsmällisesti, kuinka monta tapaamista on tarpeen tavoitteisiin pääsemiseksi. Ongelmien laatu ja määrä määrittää terapian keston. Tapaamisten frekvenssi on yleensä kerran viikossa.

Terapian tuloksellisuutta arvioidaan terapian kuluessa. Lyhytkestoisella terapialla voit esimerkiksi parantaa parisuhdettasi tai muita ihmissuhteitasi, päivittää vanhemmuuteen tarvittavia taitojasi, omaksua terveellisempiä elämäntapoja tai oppia uusia menetelmiä saavuttaaksesi sinulle tärkeitä tavoitteita.

On muistettava olla realisti: jos lähestymistapa ei tunnu sinulle sopivalta tai jos et ole edistymiseesi tyytyväinen, voimme miettiä muita mahdollisia lähestymistapoja sekä niiden puitteissa toimivia terapeutteja.

Millaisia terapiaistunnot ovat?

Useat muut psykoterapiamuodot ovat ei-strukturoituja, jolloin tapaamisissa ei ole ennalta sovittua sisältöä. KKT:ssa tapaamiselle on tietty agenda, joka perustuu yhdessä laadittuun terapiasuunnitelmaan. Se voi olla esimerkiksi edellisen tapaamisen aikana syntyneiden kokemusten tarkastelu, tapaamisten välillä tekemäsi kotitehtävät, ajankohtaisesti esiintyvä ongelma, taitojen harjoittelu, erilaiset altistamistehtävät, seuraavan viikon kotitehtävä, jne. Altistusmenetelmät, itsehavainnointi ja taitojen harjoittelu (tunteiden säätely, ahdistuksensieto, tietoisuustaidot, sosiaaliset taidot) ovat keskeisiä KKT:n menetelmiä. Muita menetelmiä ovat esimerkiksi rentoutumismenetelmät, käyttäytymisen aktivointi, mallintaminen, rooliharjoitukset, ajankäyttösuunnitelmat, ketjuanalyysit, erilaiset kognitiiviset menetelmät (mm. ongelmanratkaisumenetelmät, ajatusvääristymien tunnistaminen, hyöty- haitta-analyysit), herkistysharjoitukset.

”Kotitehtävät”

Jos hankit henkilökohtaisen valmentajan, saat ohjeet, kuinka harjoitella itsenäisesti. Sama pätee kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan: harjoittelet tapaamisten ulkopuolella niitä asioita, joita olet harjoitellut terapian aikana. Siten terapia edellyttää sinulta aktiivista roolia toisin kuin ”perinteisessä” terapiassa. Tutkimusten mukaan kotitehtävien tekeminen nopeuttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Hyvät hoitotulokset pysyvät myös ennallaan pidempään. Kotitehtävänä voi olla esimerkiksi itsehavainnointia, jolloin kirjaat muistiin yhdessä sovittuja asioita tapaamisten välillä. Havainnoitavat asiat sovitaan yksilöllisesti sen mukaan, mitkä asiat ovat ongelmallisia ja mitä olet motivoitunut ja kykenevä tekemään. Itsehavainnoinnin avulla kerätään tietoa esimerkiksi keskeisistä ongelmista ja niihin liittyvistä tilannetekijöistä, ajatuksista, tunnereaktioista ja tavoista hallita tunteita, vuorovaikutustavoista, oman käyttäytymisen seurauksista.

Eivätkö ongelmani johdukaan lapsuuden kokemuksista?

Osa ongelmistasi saattaa liittyä menneisyytesi ympäristöön eli siihen, miten esim. vanhempasi, sisaruksesi tai toveripiirisi on suhtautunut sinuun. On hyödyllistä tarkastella ja tunnistaa se, miten ongelmasi ovat syntyneet ja miten menneisyydessä tapahtuneet asiat heijastuvat tähän hetkeen. Vaikka menneisyyteen ei ole mahdollista palata, on hyödyllistä oppia tunnistamaan, miten oppimishistoriasi vaikuttaa siihen, miten tunnet, ajattelet ja toimit tässä ja nyt. Tältä pohjalta voit oppia muuttamaan ajattelu- ja suhtautumistapaasi ongelmallisiin kokemuksiin tässä hetkessä.

Ovatko biologiset syyt ongelmieni taustalla?

Osa ongelmistasi saattaa selittyä biologisilla syillä, mutta monet muutkin tekijät vaikuttavat nykytilanteeseen: menneet ja ajankohtaiset elämäntapahtumat, tapasi ajatella, käyttäytyä ja olla vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. Biologisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa lääkehoidolla. On merkittävää näyttöä siitä, että KKT on useissa psykiatrisissa häiriöissä yhtä tehokasta kuin lääkehoito. Terapia ei toisaalta sulje pois lääkehoidon mahdollisuutta. Kun kyseessä on vakava-asteinen masennus tai ahdistuneisuus, saattaa olla hyödyllistä yhdistää terapiaan myös lääkehoito. KKT:n hyödyllisyys piilee erityisesti siinä, että opit terapiassa uusia tapoja ratkaista ongelmasi itse.

Mistä tiedän että terapiasta on apua?

Terapialle asetetaan yhteisesti sovitut tavoitteet arviointivaiheen lopussa. Näitä tavoitteita on mahdollista muokata terapian kuluessa. Terapian kestäessä myös arvioidaan, oletko vähemmän masentunut, ahdistunut, vihainen jne.

On tärkeää, että voit antaa vapaasti palautetta omasta prosessistasi. Tämä palaute on hyödyllistä ja sen avulla voimme yhdessä arvioida sitä, mikä toimii ja mikä ei.

Mistä voin saada lisätietoa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta?

Voin suositella sinulle kirjoja tai muuta luettavaa sen mukaan, millaisesta ongelmasta on kysymys. Mitä enemmän tiedät itsestäsi, sitä paremmin opit toimimaan erilaisissa ongelmatilanteissa. Terapia antaa sinulle hyödyllisiä työkaluja itsetuntemuksesi lisäämiseksi. Tapaamisten kuluessa oppimiesi taitojen myötä myönteisten muutosten ylläpitäminen on mahdollista myös terapian loputtua.

Lähteenä hyödynnetty muokaten teosta Leahy, Robert L. & Holland, Stephen J. (2000): Treatment Plans and Interventions for Depression and Anxiety Disorders. New York: Guilford Press.

Copyright © 2015 Konteksti.net. Kaikki oikeudet pidätetään. Sivuston sisällön kopiointi tai lainaaminen ilman lupaa kielletty.

Jaa:
Share